UKK

Tälle sivulle olen koonnut usein kysyttyjä kysymyksiä. Muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin löydät vastauksen lemmikkiketut-sivulta. Mikäli et kuitenkaan löydä hakemaasi tältä tai muualta sivuiltani, voit kirjoittaa lyhyen kysymyksesi vieraskirjaan, tai vähän pidemmin sähköpostiini lemmikkiketut@gmail.com.

Mistä hankit kettusi?

Radio haettiin suomalaiselta turkistarhalta, joka sijaitsee Keski-Suomessa. Useista kyselyistä huolimatta en tarhaajan kanssa tehdyn sopimuksen takia voi kertoa hänen nimeään, osoitettaan, tai yhteystietojaan.

Kuinka paljon kettusi maksoi?

Maksoin omastani saman verran mitä hopeaketun nahka Suomessa maksaa. Myytiin se sitten nahkana tai elävänä, hinta on useimmiten sama, sillä lemmikiksi myytäville ketuille ei ole toistaiseksi määritelty omaa hintaa.

Sen hetkinen myyntihinta on vuosikohtainen markkinahinta, johon vaikuttaa mm. ketun laji sekä sen värimuoto. Tietyt värimuodot ovat hieman kalliimpia kuin toiset, johon taas puolestaan vaikuttaa mm. värin yleisyys. Harvinaisemmista tai halutuimmista väreistä voi joutua pulittamaan paljonkin.

Karkealla haarukalla ketun hinta liikkuu yleensä 100-200 euron välillä.

Miten kettu tulee koiran/kissan/muun lemmikkieläimen kanssa toimeen?

Ketut ovat luonnostaan hyvinkin sosiaalisia eläimiä. Luonnossa ketut elävät lajista riippuen erilaisissa laumoissa, perheyhteisöissä, tai lajikumppanin kanssa. Harvempi kettulaji elää täysin yksin ympäri vuoden. Monet lajit tulevat siis yleensä hyvin toimeen myös muiden lemmikkieläinten kanssa kunhan ne tottuvat toisiinsa jo nuorena, tosin yksilökohtaiset luonne-erot tulee tässäkin ottaa huomioon.

Hopeaketut erityisesti ovat yleensä kovinkin sosiaalisia, ja voivat oppia elämään koiran tai muun lemmikin kanssa hieman vanhempanakin. Silti niilläkin voi esintyä vaikeuksia aikuisena (erityisesti sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen) tottua täysin vieraisiin ihmisiin tai eläimiin. Suurimpia ongelmia voivat tuottaa pieneläimet, kuten kanit, marsut, jyrsijät, tai linnut, joita kettu voi pitää saaliseläimenä ja pitkänkin yhdessäolon jälkeen käydä vaiston voimalla pieneen eläimeen kiinni tuhoisin seurauksin. Lisäksi ketun leikkiminen on ajoittain hyvinkin rajua ja voi vahingoittaa pientä eläintä, vaikkei kettu tarkoituksella sitä tekisikään. Hopeaketun kohdalla samassa taloudessa asuva saman kokoinen koira tai koirakaveri voi olla erittäin virikkeellistäkin ketulle.

Toinen juttu kokonaan on toisen lemmikin suhtautuminen kettuun. Kokemusta omaavat metsästyskoirat tuskin suhtautuvat kettuun kovin lempeästi, joten niitä en voi suositella samaan talouteen, ellei koira totu kettuun pienestä pitäen sen lauman jäsenenä. Myöskään kovin suuria tai aggressiivisia rotuja en vilkkaan ja energisen ketun kanssa voi suositella. Kissojenkaan kanssa ketut eivät ole useinkaan ystävystyneet.

Tarvitseeko ketun hankintaan lupia?

Kettu on tuotantoeläin siinä missä lehmä ja sikakin, joten sen hankkimisen edellytyksenä ovat vastaavat toimenpiteet kuin näidenkin tuotantoeläinten hankinnassa, eli omistajan tulee täyttää kaksi ilmoitusluontoista kaavaketta:

  • Eläintenpitäjän rekisteröinti-/muutosilmoitus (turkiseläimet, hirvi- ja kamelieläimet)
  • Pitopaikan rekisteröinti-/muutosilmoitus (turkiseläimet, hirvi- ja kamelieläimet)

Nämä ilmoitukset palautetaan paperiversiona ilmoittajan asuinkunnan, tai sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle jossa eläimiä pidetään. Halutessasi voit täyttää ilmoituksen viranomaisen kanssa. Huomaa, että samaa kaavaketta käytetään muutosilmoituksena myös silloin, kun ketun/kettujen pitopaikka muuttuu tai ketusta/ketuista luovutaan.

Muut lupa-asiat koskevat omistajaa esimerkiksi silloin kun kettu tuodaan Suomeen/viedään ulkomaille, laji on uhanalainen, ja/tai se kuuluu CITESin piiriin.

Tarkoittaako tämä että ketun hankkiminen ja pitäminen on siis laillista?

Kyllä tarkoittaa.

Ketun pitämiseen, oli kyseessä yksi tai useampi, sovelletaan kotioloissa täysin samoja lakeja ja säädöksiä mitä kaikki turkiseläintenpitäjät noudattavat. Ainoat eroavaisuudet ovat luonnollisestikin siinä, ettei kettua tapeta tai nyljetä, eikä toiminnasta saada taloudellista hyötyä, mutta näitähän ei vaadita jotta turkiseläimen pito olisi laillista. Lisäksi lemmikkinä pidettyjen kettujen olot ovat yleensä huomattavasti paremmat mitä oikeilla turkistiloilla, joten myöskään kunnaneläinlääkärillä (joka pääasiassa tuotantoeläinten pitoa valvoo) ei ole ammattinsa puolesta oikeuksia sitä kieltää niin kauan kun turkiseläintenpidon kriteerit, jotka laki määrittelee, täyttyvät. Tämä ei nykyisen tuotantoeläimiä koskevan, varsin mitäänsanomattoman lainsäädännön puitteissa ole mikään ongelma.

Täytyykö kettu rokottaa?

Kettu kannattaa rokottaa ainakin yleisimpiä virustauteja, eli parvovirusta, sekä ja rabies- eli raivotautia vastaan. Huomaa, että turkiseläimillä ei voi käyttää useimpia koirille tarkoitettuja rokotuksia.

Kettujen parvorokotukseen käytetään toistaiseksi minkeille tarkoitettua rokotetta, jossa on rokoteantigeeninä minkkien parvoviruskanta. Tätä rokotetta on joissain lähteissä väitetty tehottomaksi ketuilla, mutta siitä ei ole olemassa varmaa näyttöä. Ketuille on tällä hetkellä kehitteillä oma parvorokotuksensa. Huomaa, että mikäli emoja ei ole rokotettu, pennut tulisi rokottaa niiden ollessa 5-6 viikon ikäisiä.

Rabies- eli raivotautia vastaan ketuille on oma, ns. ”kuollut rokote”. Koirilla käytettävästä raivorautirokotteesta kettu voi sairastua.

Lisätietoja antaa Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (STKL).