Sairaudet

Vaikka ketut ovat terveitä verrattuna esimerkiksi moneen koirarotuun, niilläkin esiintyy jonkinverran sairauksia. Turkistarhalta tulleella näennäisesti terveelläkin pennulla voi olla jalostuksen takia periytyviä vikoja ja sairauksia, kuten alttiutta silmäsairauksille tai lihomiselle.

Mistä tietää että kettu on sairas?

Oma lemmikki kannattaa oppia tuntemaan ja sen käyttäytymistä tulkitsemaan, jolloin osaa nähdä kun eläimellä on huono olla. Toisinaan sairaudet ja kiputilat näkyvät ulospäin, kuten mm. haavat, murtumat tai silmätulehdukset, mutta eivät aina, jolloin on omistajan vastuulla huomata oman lemmikin tarvitsevan eläinlääkäriä. Esimerkiksi kasvaimet, varsinkin vanhuuden myötä ilmenevät sydän- ja verisuonisairaudet, sekä viruksen tai bakteerin aiheuttamat sairaudet eivät näy ketussa fyysisesti yleensä lainkaan, mutta vaikuttavat sen käyttäytymiseen. Sairas tai vahingoittunut kettu voi käyttäytyä jopa agressiivisesti kokiessaan olevansa heikoilla, vaikka se olisi normaalisti todella kiltti.

Myös ulostetta kannattaa seurailla. Pitkäkestoinen ja vetinen, verinen, tai epänormaalin värinen uloste voi olla merkki sairaudesta ja pitäisi aina tutkia.

Eläinlääkäriin

Jo ennen eksoottisen eläimen kuten ketun hankintaa tulisi ottaa selvää kuka voi sitä hoitaa ja missä, mikäli se sairastuu tai satuttaa itsensä ja tarvitsee eläinlääkäriä. Kaikki eläinlääkärit eivät halua tai välttämättä edes pysty hoitamaan kissoja ja koiria eksoottisempia eläimiä, joten tiedonhaku ja paikkojen kartoittaminen tämän osalta on hyvin tärkeää. Lisäksi ketunpentu tarvitsee ihan erityyppiset rokotukset kuin esimerkiksi koira, joten eläinlääkäreitä todellakin kannattaa kartoittaa lähialueeltasi jo ennen pennun tuomista kotiin.

Osa eläinlääkäreistä voi kuitenkin hoitaa yleisimpiä akuutteja tapauksia kuten esimerkiksi pieniä murtumia tai kirjoittaa antibiootin silmätulehdukseen, joten kannattaa kysellä myös lähimmiltä eläinlääkäriasemilta ja eläinlääkäreiltä olisivatko he valmiita hoitamaan kettua tällaisessa tilanteessa, tai antamaan hätäensiapua. Muutoin kannattaa etsiä sellainen eläinlääkäritaho, joka on erikoistunut eksoottisiin eläimiin. Esimerkiksi Turussa toimiva Vettori on yksi tällainen eläinlääkäriasema. He hoitavat myös frettejä, jotka ovat lääketieteellisesti monella tapaa kettuja muistuttavia (esim. rokotuksiin käytettävät aineet ovat samat).

Ensiapu

Ensiavun tarve ja laatu riippuu siitä, mitä ketulle on sattunut.

Myrkytys – aiheuttaja poistetaan välittömästi ketun ulottuvilta ja eläimelle annetaan mahdollisimman nopeasti lääkehiiltä (lääkehiiltä saa apteekista ilman reseptiä, ja sen annostus löytyy pakkauksesta. Tutustu pakkausselosteeseen  jo etukäteen). Eläin laitetaan häkkiin jossa sen tilaa voidaan seurata ja soitetaan välittömästi päivystävälle eläinlääkärille. Lääkehiiliannos annetaan, vaikka et olisi ihan varma onko ketun nielemä aine myrkyllistä; lääkehiilen antamisesta ei ole useimmissa tapauksissa haittaa, mutta voi pelastaa lemmikkisi hengen!

Lääkehiiltä ei tule antaa vain siinä tapauksessa, jos potilaan epäillään syöneen syövyttäviä aineita tai petrolituotteita, sillä niiden oksentaminen saattaa pahentaa myrkytysoireita, eikä hiili kykene sitomaan niitä. Aineita joita lääkehiili ei kykene sitomaan on kaikki alkoholit, petrolituotteet, syövyttävät hapot, fluoridi, syanidi, ja metallit kuten rauta ja litium. Näissä tapauksissa lääkehiilen antaminen on turhaa. Potilaan tulee olla lääkehiilen antamisen aikana tajuissaan.

Tapaturmatapaturman laadusta riippuu miten ensiapuna menetellään. Mikäli ketun saama tälli ei ole ollut kovin kova tai osunut päähän eikä näkyviä vammoja ole, yleensä sille ei tarvitse tehdä mitään. Tällöin mahdolliset mustelmat ja verenpurkaumat paranevat usein itsestään.

Useimmat haavat ja naarmut voidaan hoitaa putsaamalla alue ensin haalealla vedellä ja sitten levittämällä haavaan haavanpuhdistusainetta (esim. betadine), ja tarvittaessa sitomalla haava mikäli se laajuutensa tai laadun vuoksi vaatii sitä. Haavat yleensä parantuvat kyllä itsestäänkin, mutta esimerkiksi kävelylenkkien ajan se pysyy peitettynä paremmin puhtaana.

Mikäli kettu on lyönyt päänsä tai sen saama isku on ollut kovempi (esim. auton törmätessä hiljaisessakin vauhdissa), eläin tulisi välittömästi viedä eläinlääkäriin vaikka näkyviä vammoja ei olisikaan. Sisäistä verenvuotoa aivoissa tai sisäelimissä ei välttämättä huomaa ollenkaan, kunnes eläin on menettänyt liikaa verta, jonka jälkeen se menee hyvin nopeasti todella heikkoon kuntoon ja voi menehtyä vain parissa tunnissa. Sisäinen verenvuoto vaatii aina käyntiä eläinlääkärillä!

Kun kettu menehtyy

Ketun kuollessa täysin ylättäen se kannattaa viedä ruuminavaukseen, varsinkin jos sillä on epäilty zonoosia (eläimestä ihmiseen tarttuva sairaus). Aina tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, sillä useimmiten eläin on viety eläinlääkäriin jo sen heikentyessä, ja usein lopetettukin eläinlääkärin toimesta. Lisäksi vanhemmasta eläimestä näkyy jo päällepäin ettei se elä enää pitkään, jolloin ruumiinavaus ei välttämättä ole tarpeellinen.

Koska kettu on turkiseläin ja Suomen laissa nähdään aina sellaisena, sen hautaamisessa säädetään turkiseläimiä koskevaa lakia, kuten sen elossaollessaankin. Suomessa turkiseläimet voidaan haudata, lukuunottamatta Oulun ja Länsi-Suomen läänin turkiseläintiheitä alueita. Näitä ovat:

Alajärvi, Alavieska, Eurajoki, Evijärvi, Halsua, Himanka, Ilmajoki, Isokyrö, Kalajoki, Kannus, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lestijärvi, Luoto, Luvia, Maalahti, Merijärvi, Merikarvia, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Oulainen, Pedersöre, Perho, Pietarsaari, Pori, Pyhäjoki, Seinäjoki, Teuva, Toholampi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vähäkyrö, ja Vöyri-Maksamaa.

Tällöin kettu täytyy viedä destruktio- tai polttolaitokseen, tai se voidaan polttaa tilalla hyväksytyssä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa.

Mainokset